Tervetuloa sivustolleni! Täällä kirjoitan tarinoita suvuistani ja kotiseudustani sukututkimusharrastukseeni liittyen. Tarinoiden sisältö on kerätty muistitiedoista ja valokuvista, luettu, kuultu, tutkittu ja tulkittu seurakuntien dokumenteista, kirjoista, lehdistä, päiväkirjoista, kirjeistä yms. Kaikki kiitos, kritiikki ja tieto on tervetullutta,koska uteliaisuuteni näihin asioihin on loputon....Käytetty lähdemateriaali tulee kirjoituksissa tavalla tai toisella esiin. Kuvat ovat pääasiassa omiani tai sukulaisilta saatuja. Mikäli joku kokee tarpeelliseksi lainata tekstin osia, tulee lähdetieto merkitä oheen. Kokonaisen tarinan tai valokuvan käyttämiseen on kysyttävä minulta lupa. Mukavia hetkiä tarinoideni parissa!

tiistai 3. tammikuuta 2012

Tutkimusmatkailua

Kirjastossa ja arkistoissa istumisen, paperien ja valokuvien selaamisen sekä tietokoneella työskentelyn lisäksi sukututkimusharrastus on vaikuttanut siihen mitä valitsen luettavaksi, mitä katson tv:stä ja missä lomailen. Kirjastosta tulee mukaan historian kirjoja ja oma kirjahylly huomaamatta täyttyy niillä. Tv-ohjelmien seasta huomaa historialliset dokumentit tai erilaisista tavaroista on kiinnostunut niiden historian vuoksi. Tästä seuraa myös se, että vapaa-ajalla tulee vierailtua paikoissa, joissa suku on vaikuttanut tai jotka liittyvät jotenkin suvun, kotiseudun tai koko maan historiaan. Historian myötä paikat saavat erilaisen merkityksen.

 Sukututkija Sievissä 2010
Pappani Antin setä Lahja muutti vuonna 1914 Kurusta Sieviin. Lahja perusti siellä perheen sieviläisen Ida Pokelan kanssa. Hänen ansiostaan Sievi on ollut yksi mielenkiinnon ja lomailun kohde. Lahjan perheen kodin paikka Sievin Karjulanmäellä lähellä Idan kotia Pokelaa oli vaikuttavaa nähdä. En yhtään ihmettele, että Kurun metsäiseltä ja mäkiseltä Kantojärveltä Pohjanmaan aukealle alueelle tulleen Lahjan kodin paikaksi valikoitui alueen mäkisempi ja metsäisempi kohta, josta maisema muuten siintää silmin kantamattomiin aukeana tasaisena peltomaisemana.

Turun Linna 2011
Vuosia sitten Turun Linnassa käydessämme saimme kurkistaa tiiliseinäiseen huoneeseen, missä oli ollut vangittuna Nuijasodan päällikkö Jaakko Ilkka. Vankityrmä kiinnosti lapsia. Vanhimmat heistä olivat Nuijasodasta lukeneet jo koulussa ja olimme käyneet Ilmajoella myös Jaakko Ilkan muistomerkillä, joka on pystytetty lähelle paikkaa, jossa hänet vuonna 1597 mestattiin. Vankityrmän ohella poikia kuitenkin varmasti enempi kiinnosti ajatus siitä miten Jaakko Ilkka olikaan päässyt pakenemaan vankilasta, sillä itse vankityrmä ei siihen kyllä näyttänyt mahdollisuutta suovan. Ainoa aukko taisi olla käymälän aukko pihalle, mutta kovin oli pieni sekin. Sitoiko hän vaatteita yhteen vai huijasiko vartijaa vai miten, mutta monia vaihtoehtoja pienet pojat kyllä keksivät. Samanlailla arvuutellen se Jaakko Ilkan tarina puhuttaa tänä päivänä muitakin. Nuijasodasta, sen tapahtumista ja Jaakko Ilkasta on enempi tietoa haluaville runsaasti materiaalia niin historiankirjoissa kuin internetin eri sivustoilla. 

Jaakko Ilkka ja hänen lapsensa perheineen vaikuttivat  Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella, mistä myös lasteni isän suku on kotoisin.  Tästä Hakalan suvusta on poikieni isän setä Veikko Hakala tehnyt 1980-luvulla sukutukimusta, joka sukulaisilla myös kirjana on. Sukututkimus harrastuksena on sellainen, että mitä enempi tutkii ja mitä enempi tietää, sitä enempi haluaa tutkia ja tietää lisää, joten  välillä halutessani etäisyyttä omien sukujeni historiaan, olen käynyt läpi poikieni sukujuuria isänsä puolelta. Veikon tutkimustyön ansiosta tutkimuksessa pääsee hyvin tässä Hakalan sukuhaarassa eteenpäin.Mielenkiintoista on ollut,että myös sieltä olen löytänyt nykyisellä kotipaikallani ja poikieni syntymäpaikkakunnalla Ikaalisissa syntyneitä ja eläneitä.

Erossa en ole osannut pysyä puolisonikaan suvusta. Varsinais-Suomessa, pääosin Turun seudulla vaikuttaneesta puolisoni  isoisoäidin Ida Sofia Järvisen os. Jakobssonin (1898 - 1958) suvusta on Marika Nurminen tehnyt ansiokasta sukututkimusta. Sukututkijaa ei ole vaikea yllyttää tällaisessa, joten muutama arvuuttelu isoisoisän Hugo Edvard Järvisen (1905 - 1964) sukujuurista ja sukututkija on jo kirkonkirjojen parissa. Tämän sukuhaaran kiintopiste näyttää olleen Alastarolla usean sukupolven ajan ja vasta Hugo on syntyisin Turusta, missä suku sen jälkeen on vaikuttanut. Turkuun ajellessa Alastarokaan ei enää ole vain ohikulkupaikka eikä Turussa käydä vain kyläilemässä, vaan sukututkijan ja harrastusta tukevan puolison voi helposti löytää hautausmailta, vanhojen torppien ja talojen alueilta tai muilta sukuun ja niiden kotiseutuun liittyviltä paikoilta.

Ruovesi 2011
Näin meidät on voinut löytää jo muutaman vuoden ajan kulkemasta kameran kanssa mitä erilaisimmissa paikoissa eikä aina maastoautokaan olisi pahitteeksi. Kuru, Ruovesi ja Virrat kuuluvat sukujeni historiaan monen suvun ja sukuhaaran osalta, joten jo nyt olemme käyneet katsomassa useita vanhoja rakennuksia ja torppien paikkoja muiden historiallisten nähtävyyksien ja hautausmaiden lisäksi, mutta etsittävää ja katsottava riittää tuleviinkin vuosiin. Haaveena on tutkimusmatkat Viroon, Ruotsiin ja jopa Amerikkaan saakka, mutta toistaiseksi pysymme Hämeessä, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti