Köyhille ja vähäosaisille almuja keränneet ilmeikkäät veistokset Suomen kirkkojen edustoilla ovat ainutlaatuisia ja myös kulttuuriperinnön kannalta merkittäviä. Vaivaisukot saivat alkunsa pyhäinkuvilla koristelluista ontoista uhritukeista, joilla katolinen kirkko keräsi köyhäinapua keskiajalla. 1500-luvulla uhritukit kiellettiin, mutta koska köyhien auttaminen oli kuitenkin kirkkojen velvollisuus ja keräystukit olivat auttaneet tässä tehtävässä niin vuonna 1649 kuningatar Kristiina kehotti kirkkoja asettamaan julkisiin paikkoihin köyhille rahallista tukea kerääviä vaivaisukkoja. Tuolloin vakiintui malliksi ihmishahmo, joka usein oli käsi- tai jalkapuoli sotainvalidi. Vanhimmat vaivaisukot ovat 1600-luvulta, mutta suurin osa tämän päivän vaivaisukoista on 1800-luvulla veistettyjä. Nykyään virassaan on reilu sata vaivaisukkoa ja vielä myös yksi akka eli Soinin tyttö vuodelta 1854.Vanhimpana vaivaisukkona pidetään Hauhon kirkon vaivaisukkoa, jonka uskotaan olevan 1600-luvulta.
 |
| Kuru |
Kurussa maininta vaivaisukosta löytyy ensimmäisen kerran seurakunnan inventaarioluettelosta vuodelta 1855. Tuosta vaivaisukosta ei ole tarkempaa tietoa, mutta tämän jälkeen seuraavan vaivaisukon on 1800-luvun lopulla tehnyt Hainarilla asunut puuseppä Erland Ritanen. Nykyisen vaivaisukon on veistänyt parkkuulainen Matti Mäkinen vuonna 1936. Kurun vaivaisukko on ollut sekä kirkon portin pielessä että kiviaidan sisäpuolella, mutta nyt se on vuodesta 2010 alkaen ollut kirkossa sisällä. Tuolloin vaivaisukko korjattiin ilkivallan jäljiltä ja samalla entisöitiin ja se sai turvallisemman paikan sisätiloista kirkon eteisestä vanhan jalkapuun viereltä. Kurun vaivaisukon yläpuolella on teksti " Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle.Sal.San, 19:17"
 |
| Ruovesi |
 |
| Sievi |
Sievissä vaivaisukko on hautausmaan reunalla vanhan ruumishuoneen seinustalla. Se on kunnostettu 2000-luvulla puutaitelija Jorma Heiskasen toimesta. Ruoveden vaivaisukko kerjää kirkon portin pielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti